1873

Arabian ensimmäiset tehdasrakennukset nousivat vuonna 1874 Helsingin pohjoislaidalla sijaitsevalle samannimiselle tontille posliini-, fajanssi- ja muiden saviteosten valmistamista varten. Rakennuttaja oli ruotsalainen Rörstrandin keramiikkatehdas, jolle senaatti oli myöntänyt suomalaisen tytäryhtiön perustamisluvan 25.11.1873. Arabian posliinitehtaassa aloitettiin tuotanto vuoden 1874 lokakuussa. Suomen oma keramiikantuotanto oli tuolloin vielä vähäistä, mutta kysyntä oli voimakkaassa kasvussa taloudellisen nousukauden vuoksi. Ruotsalaista Rörstrandia kiinnostivat erityisesti Venäjän markkinat, joille pääsy oli helpompaa Suomesta ja Arabian tehtaalta käsin mm. alhaisempien tullien takia. Arabian tehtaalle saatiin ammattitaitoista työväkea Ruotsista, mutta lisävoimia onnistuttiin värväämään myös muista kotimaisista keramiikkatehtaista. Arabialla oli palveluksessa vuoden 1875 alussa 110 henkeä. Tuotannon arvo nousi parin vuoden kuluessa puoleen koko maan keramiikan tuotannosta. Alkuaikoina Arabialla oli tuotannossa koristelematonta talousfajanssia, saniteettitavaraa ja kuparipainokoristeisia serviisejä. Serviisit tehtiin yleensä 12 tai 24 henkilöä varten, sillä 1800-luvun loppupuolisko oli suurten päivällisten aikakautta. Serviisit koostuivat lukuisista erilaisista osista.

1880

Arabian tehtaasta muodostettiin vuonna 1885 osakeyhtiö, Arabia Aktiefabrik, jonka osakkeista 90 % jäi edelleen Rörstrandin haltuun. 1800-luvun lopun vilkkaat suhdannevaihtelut eivät estäneet tehdasta kasvamasta ja kehittymästä. Arabialle palkattiinkin vuonna 1881 tekninen johtaja, Rörstrandista tullut Gustav Herlitz. Hänet nimitettiin Arabian toimitusjohtajaksi vuonna 1893. Arabian ensimmäinen kuvitettu hinnasto julkaistiin vuonna 1883. Astiastoihin tehtiin koko ajan lisää uusia koristeita. Vuonna 1882 tuotantoon tullut Helsingfors-astiasto oli ensimmäinen suomalaisesta paikkakunnasta nimensä saanut koriste. Muita koristeita olivat mm Flora, Fuxia, Svea, Landskap, Victoria ja Feston.

1890

1890-luvulla Arabian tuotantoa laajennettiin huomattavasti Gustav Herlitzin johdolla. Vuonna 1893 rakennettiin mm kaksi kaakelivalimoa, uusia polttouuneja sekä koristamo. Tuotteiden laatua parannettiin uusilla massasekoituksilla. Arabian mallistoa palkattiin kehittamaan ruotsalainen taiteilija Thure Öberg ja suomalainen arkkitehti Jac Ahrenberg. Tehtaan työntekijämäärä oli noussut vuonna 1895 jo 300 henkeen. Heistä puolet oli naisia. Tuotannosta vietiin 1890-luvulla vielä kolmannes Venäjälle. Kotimaan myyntiä haittasi ankara kilpailu etenkin saksalaisen tuontikeramiikan kanssa. Markkinointia kehitettiin palkkaamalla kauppamatkustaja, joka kiersi maata tavaranäytteineen. Arabia teki myös merkittävää yhteistyötä G.F. Stockmannin kanssa avaten myyntinäyttelyn vuonna 1896. Mainosarvoa tuli lisäksi menestyksillä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Arabian mallisto kasvoi uusilla koristetuilla astiastoilla, joita olivat mm. Speranza (1893-1912), Pomona (1893-1909) ja Sing-Fo (1893-1909). Arabian ensimmäinen suomenkielinen hinnasto painettiin vuonna 1893.

1900

Arabian kokoelma palkittiin kultamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Oma tuotemallisto alkoi vähitellen hahmottua mm. eri arkkitehtien suunnittelemana. Tuotantoon otettiin Arabian omia kaakeliuuni-, maljakko- ja astiastomalleja. Uusia koristelumenetelmiä olivat moniväriset siirtokuvat taloustavarassa ja lysterimarmori koriste-esineissä. Vuosisadan alun pulavuosista yritettiin selviytyä lisäämällä vientiä sekä itään että länteen. Venäjällä Arabian tuotteet tulivat kuitenkin liian kalliiksi korotetun tullin vuoksi ja Pohjois-Amerikan vientimenestyksen katkaisi sikäläisen edustajan vararikko. Niinpä Arabialla ryhdyttiin jälleen tehostamaan kotimaan kauppaa, etenkin yhteistyötä tukkuliikkeitten kanssa. 1900-luvun alkuvuosina Arabian tuotevalikoimaan tuli useita muutoksia ja lisäyksiä. Koristeissa näkyi uusia isänmaallisia aiheita, kuten ”Suomen vaakuna” vuodelta 1903. Vuoden 1906 hintaluettelosta voi mainita jugend-tyyliset kuparipainokoristeet Capella, Ester ja Hildur.

1910

Ensimmäinen maailmansota johti Arabian omistajan vaihdokseen: Rörstrand myi vuonna 1916 tehtaan koko osakekannan suomalaisille. Itsenäistyminen merkitsi Arabialle voimakasta kehityskautta. Gustav Herlitz oli siirtänyt toimitusjohtajan tehtävät pojalleen Carl Gustaf Herlitzille. Hänen johdollaan laadittiin tuotantolaitokselle perusteellinen uudistussuunnitelma, jota päästiin toteuttamaan vuonna 1919. Seuraavien viiden vuoden aikana tehdasta ajanmukaistettiin kauttaaltaan. Arabia järjesti vuonna 1912 ensimmäisen muotoilukilpailun, jonka voitti Eric O. W. Ehrström.

1920

Uuden toimitusjohtajan, Carl Gustaf Herlitzin, uudistussuunnitelman mukaisesti rakennettiin uusia tiloja raaka-aineiden esikäsittelyä, esineiden muovausta ja valua sekä polttoa varten. Myös vanhoja tehdasrakennuksia muunnettiin tarkoituksenmukaisemmiksi. Aivan uutena tuotannonhaarana aloitettiin sähköeristimien valmistus. Tämän lisäksi Arabia osti vuonna 1923 turkulaisen Teknillinen Posliinitehdas Oy:n, jonne eristintuotanto sittemmin keskitettiin. Tuotantoedellytysten paranemisesta huolimatta kauppa ei tuottanut toivottua tulosta tuontitavaran vallitessa edelleen Suomen keramiikkamarkkinoita. Tämä ei kuitenkaan lannistanut Arabian johtoa, vaan laajennustyötä haluttiin jatkaa. Rahoituksen turvaamisen toivossa myytiin osake-enemmistö saksalaiselle Arnhold-yhtymälle, joka oli todennut Arabian kannattavaksi sijoituskohteeksi. Varoja tehtaan kehittämiseen ei kuitenkaan myönnetty, ja vuonna 1927 osakkeet saatiin lunastettua takaisin Suomeen kaupassa, jonka myötä myös ruotsalaisen Lidköpingin posliinitehtaan ja entisen emäyhtiön Rörstrandin osakkeet siirtyivät Arabian hallintaan vuoteen 1932 saakka.

1930

Arabia osoitti edistyksellisyyttä nimittämällä tehtaalle taiteellisen johtajan, Kurt Ekholmin, vuonna 1932. Hän kokosi Arabian maineikkaan taideosaston, mutta vaikutti myös taloustavaran suunnitteluun ajan kansainvälisiä virtauksia noudattaen. Maailmanlaajuinen pulakausi aiheutti kuitenkin menekkivaikeuksia Arabian tuotteille ja tehdas toimi vajaalla kapasiteetilla. Ajan tunnussanaksi tuli tuotannon rationalisointi, jonka toteuttamisessa Arabia teki uraauurtavaa työtä. Ryhdyttiin tieteelliseen työntutkimukseen ja aloitettiin tuotannon automatisointi sekä tehostettiin valmistusprosessin yksityiskohtia. Rationalisointi ulotettiin myös tuotannon ja myynnin suhteuttamiseen. Lukuisien erikoistilauksien johdosta tuotevalikoima oli paisunut yli 30 000 erilaiseen esineeseen, mikä vaikeutti mm. luvattujen toimitusaikojen pitämistä. Vuonna 1936 perustettiin tuotannonsuunnitteluosasto, joka pyrki ohjaamaan tavaran valmistuksen vuotuisten myyntiohjelmien mukaiseksi.

1940

Arabian tehdasta laajennettiin huomattavasti 1940-luvulla. Kaj Franck palkattiin Arabialle kehittämään tuotesuunnittelua vuonna 1945 ja Arabian museo avasi ovensa vuonna 1948. Sodasta huolimatta Arabia sai rakennusluvan tehdaslaajennukselle vuonna 1941. Hanke toteutettiin kahdessa osassa ja se valmistui vuonna 1947. Hämeentien varteen oli rakennettu yhdeksänkerroksinen tehdasrakennus, jonka kuusikerroksinen siipi yhdisti vanhaan tehtaaseen. Uudisrakennukseen sijoitettiin mm. koristeluosasto polttouuneineen sekä taideosasto. Vuonna1948 avattiin yhdeksänteen kerrokseen Arabian museo. Uunihallissa oli kolme uutta polttouunia. Lisätyt tuotantotilat edellyttivät myös koneistuksen uusimista ja lisäämistä. "Suuri tehdas kasvoi jättiläiseksi", joka tarjosi työpaikan yli 2000 hengelle. Sota-ajan toimintahäiriöiden aiheuttamista tuotannon rajoituksista sekä vientikaupan ylläpitämisestä johtuen kotimaan kauppa jouduttiin hoitamaan myyntikiintiöillä vuoteen 1949 saakka siten, että kukin keskusliike saituotteista tietyn osuuden, jonka se edelleen jakoi jäsenliikkeittensä kesken. Kotimaassa myytävät tuotteet olivat laadultaan etupäässä sekundaa, sillä priimatuotteet oli varattu vientiin. Laajennustyöt, sodan jälkeinen inflaatio, tuotantokustannusten nousu ja hintasäännöstely saattoivat Arabian vaikeuksiin. Vuonna 1947 saatiin taloudellista tukea Wärtsilä-yhtymältä, jonka omistukseen tehdas siirtyi seuraavan vuoden lopussa.

1950

1950-luvulla Arabian tuotevalikoima uudistui merkittävästi. Muutosta edusti parhaimmillaan Kaj Franckin Kilta, joka tuli myyntiin vuonna 1953. Uudistuvan tuotevalikoiman myyminen ei aluksi ollut aivan helppoa, sillä markkinoitavana oli samalla kokonaan uusia käsityksiä kotitalouksien astiatarpeista. Näin Arabiassa sai alkunsa uudenaikainen tiedotus- ja neuvontatyö, johon sisältyi mm. asiakaskoulutus, konsulenttitoiminta sekä lehdistöpalvelu. Esplanadin näyttelytila ja myymälä avattiin Helsingissä. Arabian taiteilijat saivat lukuisia palkintoja Milanon triennaaleista vuosina 1951, 1954 ja 1957. 1950-luvulla Gunvor Olin-Grönqvist, Liisa Hallamaa ja Brita Heilimo aloittivat työskentelynsä taideteollisuusosastolla, Oiva Toikka sekä Francesca ja Richard Lindh taideosastolla. Arabian taideosastolle kutsuttiin myös ulkomaisia taiteilijavieraita. Vientikaupassa Arabia ryhtyi käyttämään tukkukaupoille myyvien edustajien asemasta maahantuojia, jotka toimittivat tavarat omasta varastostaan suoraan vähittäiskauppiaille. Polttotekniikkaa uudistettiin siirtymällä öljy- ja avopolttoon. Tuoteuutuuksia olivat Killan lisäksi mm. AR-Heini (Kaarina Aho/Raija Uosikkinen 1957) ja Ulla Procopé Liekki-astiat (1958). 1950-luvun lopussa Arabiaan perustettiin oma seripaino siirtokuvien tuotantoa varten.

1960

Arabian taloustavaratuotannossa aloitettiin käyttämään uutta materiaalia, kivitavaraa. Ensimmäinen siitä valmistettu astiasto on Ulla Procopén maailmallakin hyvin tunnettu Ruska. Birger Kaipiaisen rakastetut Paratiisi-astiat lanseerattiin vuonna 1969. Kaipiainen menestyi myös ulkomailla: hänen helmilintunsa valloittivat Milanon triennaalissa ja saivat Grand Prix:n vuonna 1960. Birger Kaipiaisen Orvokkimeri esiintyi Montrealin maailmannäyttelyssä 1967. Arabian tehtaalla lautasten vierintämuovauskoneet ja täysautomaattiset kuppimuovausyksiköt tehostivat tuotantoa vuosina 1959-1961. Tehokkuutta lisäsivät myös vuonna 1967 käynnistetyt täysautomaattiset kuppimuovausyksiköt. Uutuustuotteita 1960-luvulla olivat Ruska- ja Paratiisi-sarjojen lisäksi mm. Valencia (Ulla Procopé 1960), BK-Paratiisi (Birger Kaipiainen 1969), Palapeli (Kaarina Aho 1964), SN-kukkaruukut (Richard Lindh 1964) ja GB-ravintola-astiasto (Göran Bäck 1968). Arabiaan tuli 1960-luvulla uusina taiteilijoina Heljä Liukko-Sundström, Inkeri Leivo, Anja Jaatinen-Winquist ja Peter Winquist.

1970

1970-luvun merkittävimpiä uudistuksia Arabian tehtaalla olivat uuden uunihallin automaattisten muovauslinjojen ja kahden tunneliuunin valmistuminen vuonna 1979. Tästä lähtien Arabia keskittyikin kivitavaran valmistukseen. Inkeri Leivon vitivalkoinen Arctica oli ensimmäinen tunneliuuneista tullut astiasto, joka valmistettiin uudesta materiaalista, vitroposliinista. Taiteilija Francesca Lindh teki uuteen uunihalliin Elämänpuu-reliefin. Saniteettiposliinin valmistus siirrettiin Tammisaaren Posliiniin vuonna 1971. Vuosina 1971-1977 Arabian tuotemerkkiä käytettiin myös Nuutajärven Lasissa ja Järvenpään Emalissa. Öljykriisin ja halpatuonnin aiheuttamat vaikeudet johtivat henkilöstön ja tuotevalikoiman supistamiseen sekä Arabian ja Rörstrandin kolme vuotta (1975-77) kestäneeseen markkinointiyhteistyöhön. Raija Uosikkisen Kalevala-aiheisten vuosilautasten valmistus alkoi vuonna 1976. Astiastouutuuksia olivat mm. M-Karelia (Anja Jaatinen-Winquist 1970), EH-Faenza (Peter Winquist 1973), Tea for Two (Gunvor Olin-Grönqvist 1978) ja Arctica (Inkeri Leivo 1979). Arabialle tuli uusina taiteilijoina Paul Envalds ja Pauli Partanen.

1980

Arabian tehtaalle valmistuivat vuosien 1981-1983 aikana uudet kamari- ja koristepolttouunit. Arabian omistaja, Wärtsilä osti vuonna 1984 Rörstrandin, joten entisestä emoyhtiöstä tuli Arabian tytäryhtiö. Tuotantoa tehostettiin ottamalla käyttöön lautasten kuivapuristusmenetelmä vuonna 1989. Arabian museo ja galleria avattiin yleisölle vuonna 1984 ja Arabian kulttuurisäätiö perustettiin 1989 ylläpitämään taideosastoa ja museota. Rut Brykin seinätyö, Kevään tulo Pohjolaan valmistui New Delhin suurlähetystöön vuonna 1985. Ensimmäinen Pro Arte -kokoelma syntyi vuonna 1988. Kati Tuominen, Pekka Paikkari ja Dorrit von Fieandt aloittivat Arabian taideosastolla 1980-luvulla. Vierailevia taiteilijoita olivat mm. Howard Smith, Rudy Autio, Minni Lukander, Jun Kaneko ja Kristina Riska. Kaj Franck uudisti Kilta-sarjan ja se tuotiin markkinoille Teema-nimisenä vuonna 1981. Muita uutuuksia olivat mm. Tuuli (Heljä Liukko-Sundström 1983), Saaristo (Inkeri Leivo 1985), Microset (Göran Bäck 1986), Teema (Kaj Franck 1987), Domino (Kati Tuominen ja Pekka Paikkari 1987) ja Harlekin (Inkeri Leivo 1989).

1990

Arabia siirtyi Hackmanin omistukseen vuonna 1990. Arabiasta tuli näin ollen yksi Hackman-konsernin tavaramerkeistä, joita olivat sen ohella Iittala, Hackman, Nuutajärvi ja Rörstrand. 1990-luvulla Arabian muotoilu palkittiin maailmalla lukuisilla palkinnoilla. Arabia sai Design Plus -palkinnot Frankfurtin Ambiente-messuilla Kati Tuominen-Niittylän Storybirds-kaatimilla vuonna 1994, Heikki Orvolan 24h-astiastolla vuonna 1997, Pia Törnellin Tilda-sarjalla vuonna 1998 ja Pekka Harnin ABC-vadeilla vuonna 1999. Arabian tehtaalla otettiin käyttöön painevalumenetelmä vuonna 1993. Vuonna 1997 perustettiin Hackman Pro Design -säätiö yhdistämällä Arabian kulttuurisäätiö ja Hackman Juhlasäätiö. Arabian museon kokoelman lisäksi uuden säätiön haltuun siirtyivät Iittalan ja Nuutajärven lasimuseot sekä Aterinmuseo. Rut Brykin työ, Jäävirta, valmistui Mäntyniemeen vuonna 1991 ja Kristina Riskan installaatio Washingtonin suurlähetystöön 1995. Pekka Paikkari sai 1. palkinnon Faenzan biennaalissa ja Kati Tuominen Grand Prix’n Minon kansainvälisessä keramiikkakilpailussa vuonna 1999. Arabian uutuustuotteita olivat mm Savoie, Moreeni, Storybirds , 24h, Illusia , Ego ja ABC.

2000

Yrityksen nimi muuttuu Designorista Iittala Oy Ab:ksi. Arabian taideosastoyhdistys perustetaan. Heikki Orvolan suunnittelema Lumi-sarja lanseerataan 2002. 2005 Arabia tuo markkinoille uuden, modernin KoKo-astiasarjan, jonka suunnittelijat ovat Kristina Riska ja Kati Tuominen-Niittylä. Arabia on Suomen arvostetuin tuotemerkki. 2007 Iittala Groupin ostaa vuonna 1649 perustettu Fiskars-konserni. 2009 Arabia lanseeraa Heini Riitahuhdan suunnitteleman Runo-astiasarjan.

2010

Arabia lanseeraa Helorinne&Kallio:n suunnitteleman 24h-sarjan Tuokio-koristeen (2011), Pekka Paikkarin ja Pattern Bakeryn suunnittelman Lysti-sarjan (2013) sekä Piia Kedon suunnitteleman Piilopaikka koristeen Arctica-muotoon (2013). Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012 ja Arabia lanseeraa Miira Zukalen suunnitteleman Kotikaupunki mukisarjan juhlan kunniaksi. Suuren suosion saaneet mukit matkaavat 2014 kaupungista ulos kun Hetkiä-mukisarja lanseerataan. Vuonna 2013 Arabian tehdas täyttää 140 vuotta ja Arabia tuo markkinoille juhlan kunniaksi 12 erilaista juhlavuoden lautasta. Arabia uudistuu 2014 ja esittelee mm. uuden logon, pohjaleiman sekä brändi-lupauksen: Arabia. Kattaa koko elämän. Jo yli 140 vuoden ajan Arabia on ollut oman aikansa ilmentäjä, jolle vahvan muotoilun lisäksi tärkeää on aito kuluttajalähtöisyys. Tuotemerkin uudistumiskyvystä ja asemasta suomalaisten mielessä kertoo Arabian tutkitusti korkea asema Suomen arvostetuimpien brandien joukossa. Arvostettuja Arabia-tuotteita määrittävät kauneus, laadukkuus ja käytännöllisyys. Käytettäviksi ja näytettäviksi tehdyillä Arabia-astioilla on tärkeä sijansa suomalaisten elämässä: oivaltavan, nimekkään muotoilunsa ansiosta ne sopivat niin arkeen kuin juhlaankin. Tuotteet on suunniteltu suomalaisille, jotka arvostavat kotimaista muotoilua.

Uusi Arabia-myymälä avattu Pohjoisesplanadille!

Rakastetut kuviot ja klassiset muodot – uusi Arabia-myymälä avattu Pohjoisesplanadille. Myymälästä löydät Arabian koko tuotevalikoiman. Tervetuloa ostoksille! Arabia store Esplanadi, Pohjoisesplanadi 23, Helsinki.Myymälän sisustus on toteutettu yhteistyössä Lundian kanssa. >>

Ajankohtaista

Uusi Arabia-myymälä avattu Pohjoisesplanadille!

Rakastetut kuviot ja klassiset muodot – uusi Arabia-myymälä avattu Pohjoisesplanadille. Myymälästä löydät Arabian koko tuotevalikoiman. Tervetuloa ostoksille! Arabia store Esplanadi, Pohjoisesplanadi 23, Helsinki.Myymälän sisustus on toteutettu yhteistyössä Lundian kanssa. >>